Nimetön (Kelvenne)

Siirryimme Pinxinmäeltä veneen ja itsemme tankkauksen jälkeen Kelvenneen hienoihin maisemiin, vanhaan tuttuun Nimettömään (61°21,8′ 25°27,1′). Lahteen ajettaessa sai olla todella tarkkana, koska vesi on tänä kesänä tavallista matalammalla ja merkkitötteröt olivat lahden kapealta sisääntuloväylältä kadonneet. Sisään täytyy osata ajaa aivan kaislikon puoleisesta laidasta, ettei kolhi venettä isoon kiveen. (Illan aikana jopa kolme venettä täräytti suoraan kivelle!)

Saapuessamme paikalla oli vasta vain yksi vene, jonka mukava kippari osoittautui Tehin Pursiseuran jäseneksi hänkin. Nuotiopaikan tuntumassa oli myös kajakkiseurueen telttaleiri. Illan edetessä saimmekin nauttia hienosta näytöksestä, kun melojat harjoittelivat eskimokäännöstä. Myöhemmin Nimettömään rantautui enemmänkin veneitä –  joko kivien kautta kolhien tai ilman kolinaa saapuen.

Lämmin päivä houkutteli uimaan ja illan tullen rupateltiin nuotiolla.

Harmillisesti Nimettömänlahden puucee oli jälleen yhtä karmeassa kunnossa kuin kaikilla edellisilläkin kerroilla. Huojuva karike-kakkatorni oli kohonnut jo aivan liian lähelle istuinosaa ja huussin karmea haju leijui jo metrien päähän. Teimme vertailun vuoksi pienen iltakävelyn läheiseen Koukunlahden retkisatamaan, josta tiesimme löytyvän samanlaisen puuceen. Tämä huussi oli täysin siistissä kunnossa, aivan eri luokkaa kuin Nimettömässä.

Paluumatkalta mukaan tarttui pari riittävän pitkää keppiä, joilla kävin lopulta tasoittamassa Nimettömän huussin tornin. Jäin miettimään, olisiko näin suositussa kohteessa syytä olla kaksi puuceetä, koska yksi ei selvästikään riitä täyttämään näin suuren käyttäjämäärän tarvetta?

Uusi aamu valkeni kauniina ja aurinkoisena. Lähdimme aamiaistarvikkeiden ja retkikeittimen kanssa kävelylle, nautiskelemaan aamukahvit ”jossakin sopivassa paikassa” (joka olisi myös lähellä siistimpää puuceetä…). Päädyimme keittelemään kahvit saaren lännen puoleisella kivikkoisella rannalla, lähellä Koukunlahtea. Alun alkaen suunnitelma oli kokkailla aamiainen Koukunlahden retkisataman nuotiopaikalla, mutta joukko melojia oli pystyttänyt telttansa aivan nuotiopaikan viereen, emmekä heidän nukkumistaan tohtineet häiritä.

Sorsaemo pesueineen tuli tervehtimään aamiaisella. Ne ilmeisesti olivat tottuneet ihmisiin, kenties syöttämisestä johtuen, koska tulivat aivan lähelle ja kävivät jopa nokkimassa varusteitamme.

Yleistä:

-pääsy vain matalakulkusille veneille (Satamaoppaan 2017 mukaan <0,7m)

-kapean sisääntuloväylän keskellä iso kivi, joka tulee väistää kaislikon puolelta (joskus ollut myös kelluvat tötteröt merkitsemässä väylää, nyt ne olivat kuitenkin poissa) HUOM! Satamaoppaan rantautumiskuva ohjeistaa virheellisesti menemään juuri toiselta puolen kiveä!

-keskeltä todella syvä lahti, rannassa matalampaa ja hiekkapohja

-nuotiopaikka, mahdollisuus leiriytyä teltalla

-upeat patikointimahdollisuudet kansallispuiston maisemissa

-puucee, joka on valitettavan usein karmeassa kunnossa, kuten myös tällä kertaa (”kakkatorni” antaa vaikutelman täpötäydestä käymäläastiasta, tornia tasoittamalla saa ensiapua – joskaan ei auta hajuun…)