Vierailijan kynästä – Fenderin mietelmiä

(6.-8.7.2018)

Sommaren är kort!

Ankean lomaltapaluuviikon päätteeksi hyppäsin Heinolan-bussiin silläkin uhalla, että päätyisin kuivattelemaan viikonlopuksi kumppareitani autonlämmittimen pöhinässä. Olin kutsunut itseni osaksi miehistöä; lupasin toimia osa-aikaisena fenderinä ja tuoreen venekoiran au pairina. Säätiedotus lupaili arasti puolipilvistä, ja ehkä uskoin rikkovani Bruuverin urhean miehistön perinteisen keskikesän sadekarman. Rinkka oli pullollaan kaikkea mahdollista sateen- ja tuulenpitävää. Ikuisena optimistina pakkasin mukaan myös bikinit.

Bruuveri starttasi Heinolan Casinolta iltasella. Molemmin puolin Kalkkisten kanavaa Suomen suvi tarjoili parastaan Bruuverin kyntäessä kohti kaunista Kelvennettä.

Oma yksiöni, kupoliteltta, kohosi Nimettömän rantaan nopeasti Vaimon (”kerran partiolainen, aina partiolainen”) avustuksella, ja laavu rakentui yhtä näppärästi puiden väliin. Höystetty pussipasta maistui gourmet-herkulta keskiyöllä.

Aamu valkeni aurinkoisempana kuin uskoinkaan, ja tonnikalaleipää rannalla nautiskellessani päätin henkisen kesäloman jatkuvan.

Lenkkarit ja repun jätin (tietysti) kotiin, mutta kävelymatkasta Kyyränlahteen selvisin ilmankin. Aimo loihti trangialla lettuja – ja oli näillä kulinaristeilla toki hillojakin tarjolla. Minä toin kuohuviinin.

 

Kelvenne tarjoaisi mahtavat maastot polkujuoksuun! Ehkä ensi kerralla. Nyt keskityn muonapussin ruoka- ja juoma-antimiin. Ja luonnon rauhaan, tietysti.

Huomenna on aika nostaa kytkintä ja jättää tämä sympaattinen paatti miehistöineen jatkamaan kesäisiä seikkailujaan. Toivotan myrskyttömiä meripeninkulmia ja Köpille onnekasta oppikesää!

Kiittäen,

Fenderi

 

Heinola, rantapuisto

Yövyimme Heinolan rantapuiston (61°12,0′ 26°01,6′) satamassa Vuolenkosken visiitin jälkeen. Koko päivän reissaamisen jälkeen oli jo sen verran väsynyt fiilis, että siemailimme Casinolla pikaisesti yhdet synttärijuomat ja siirryimme lomayksiöömme jatkamaan tarinointia.

Hieno kuutamo valaisi yötaivaan.

Aamulla hyödynsimme sataman suihkupalveluja – todellista luksusta melko viileissä vesissä uimisten lomassa – ja menimme ravintolaan aamiaiselle. Viime kesänä Heinolassa käydessämme Casinolla oli katettu aamiainen hotellityyliin ja seisovasta pöydästä oli mahdollista valikoida mieleisensä aamiaiskokonaisuus. Tällä kertaa listalta oli mahdollisuus tilata joko amerikkalaistyylinen (vaaleaa leipää, munakokkelia, pannukakkuja ja vaahterasiirappia, pekonia) tai irlantilaistyylinen aamiainen hintaan 9,90€. Molempiin aamiaisiin kuului lisäksi kahvi ja tuoremehu. Aimo valitsi irlantilaisen aamiaisen, joka sisälsi kaksi paistettua kananmunaa, papuja, makkaraa (kolme nakkia), pekonia, paistetut tomaattilohkot ja pannulla paistettua leipää. Itse päädyin tilaamaan pelkän munakokkelin ja vaaleaa leipää aamiaislistan ulkopuolelta, koska kumpikaan kokonaisuuksista ei vastikään vatsataudin sairastaneeseen yliherkkään vatsaani kuulostanut hyvältä idealta. Aamiaista odoteltiin todella pitkään ja hartaasti, vaikka vaikutti siltä, että olimme ravintolan ainoat – tai ainakin lähes ainoat – aamiaisasiakkaat. Munakokkeli oli hyvää ja sitä oli riittävästi (joskin hinnaksi taisi tulla lähes 7€, mikä ainakin omasta mielestäni oli varsin rapsakka hinta kananmunasta ja muutamasta leipäviipaleesta voin kera). Aimon mieleen olivat erityisesti pavut maustekastikkeessa.

”Vaan missä on Bruuveri?” (Kuva otettu Casinon terassilta aamiaista odotellessa.)

Matka jatkui heti aamiaisen jälkeen jälleen kohti Nimetöntä: säätilan oli ennustettu muuttuvan kehnommaksi, joten valmistauduimme viettämään pari sadepäivää suojaisassa Nimettömänlahdessa. Kalkkisten kanavalla vastaan tuli m/s Suomen Neito.

Yleistä:

-keskustan palvelut kävelymatkan päässä, kaupunkimiljöö

-vesipiste

-tankkaus (myös tankkiin)

-veneilijöiden WC:t ja suihkutilat käytössä avainpanttia (20€) vastaan

-yöpyminen 14€

-sivukiinnitys (suuremmat veneet ja laivat) ja aisapaikkoja

Päiväretki Vuolenkoskelle

Vähä Haukkasalosta lähdimme kohti Kalkkisten kanavaa ja Heinolaa.

Pysähdyimme Heinolassa varustetäydennyksellä. Mukaan tarttui lisää säilykkeitä, tomaatteja, kuivamuonaa JA ainekset Vuolenkoskella kokattavaan synttäri-illalliseen… Kaupungilta löytyi Vaimolle myös uusi puhelin (”mahdollisimman halpa näpy-näpy-malli”) muutama päivä sitten hajonneen luurin tilalle.

Jatkoimme siis Heinolasta matkaa kohti ennalta tuntemattomia maisemia ja Vuolenkoskea. Piipahtaminen Vuolenkoskella otettiin reittisuunnitelmaamme Vaimon isän kertoman perusteella: tulevaisuudessahan matkaa voi Vuolenkoskelta jatkaa vieläkin edemmäs, kun Kimolan kanava avataan veneilijöille.

Ote Heinolan vierasvenesataman tiedotteesta.

Vuolenkosken (61°05,1′ 26°11,0′) vierasvenelaitureihin on mahdollista Satamaoppaan 2017 mukaan rantautua ankkurilla tai poijuun. Tämä koskee kuitenkin vain ruuhka-aikaa – myös kylkikiinnitys laituriin on mahdollinen hiljaisempana aikana. Satamasta löytyy Kioski ja vesipiste, sekä yleinen puucee uimarannan tuntumasta (kioskin puuceet on varattu vain maksaville asiakkaille).

Tänään kokattiin reissuruuan aatelia Vuolenkosken laiturilla: quesadilloja retkityyliin! Tortillaletut täytettiin pilkotulla paprikalla ja sipulilla ja täyte kuorrutettiin paketillisella cheddar-sulatejuustoa. Lätyt kärvennettiin kaasu-Trangialla ja nautiskeltiin kuohuviinin ja trippimehun kera! Synttäri-illallinen retkityyliin!

Yleistä (Vuolenkoski):

-yöpyminen/veneen säilytys sallittu 1 vrk ajan

-rannassa sopivaa kesätekemistä myös esim. lapsiperheille (uimaranta aivan venelaiturin vieressä, kioskin palvelut)

-poiju/ankkurikiinnitys ruuhka-aikoina, muuten myös sivukiinnitys laituriin mahdollinen

-vesipiste

-yleinen puucee uimarannan yhteydessä (kioskin luona myös puuceet, jotka maksaville asiakkaille)

-muita lähialueen palveluja lueteltu Satamaoppaassa 2017