Katsastuksen kautta kelejä odottelemaan

(9.6.2017)

Retrovene Bruuveri katsastettiin (luokka 3) Tehin pursiseuran katsastuspäivänä Pinxinmäen tutuksi tulleessa laiturissa. Aurinkoinen ja melko tyyni sää saatteli päiväreissua – ja pitihän ne perinteiset burgeritkin käydä syömässä (kesän ensimmäiset, vaan ei varmasti viimeiset)!

Käväistiin katsastuksen jälkeen, ennen seuran kokousta, kauppareissulla Sysmässä. Uskaltauduttiin ajo-ohjeiden saattelemana ensimmäistä kertaa Pinxin ja Sysmän väliselle oikoreitille. Pienelle Bruuverille matalahko oikoreitti ei tuottanut ongelmia.

Ensimmäistä kesäänsä veneilevä Köpi-koiramme suoriutui päiväreissusta kuin vanha tekijä. Viima veneessä oli tosin alle puolivuotiselle pennulle välillä liikaa: osa matkasta taittui oman viltin alla onnellisesti päiväunia katsellen.

Jatka lukemista ”Katsastuksen kautta kelejä odottelemaan”

Bruuveri talviunille ja kausi pakettiin

(1.9.-3.9.2017)
Kauden viimeiset ajelut tehtiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Elokuun aikana kotisataman puut olivat vuoranneet Bruuverin tahmaisella lehtikerroksella luvattoman karmeaan kuntoon, joten ennen vesille lähtöä vene oli ensin siirrettävä toisaalle ja pestävä kunnolla.

Kuurausoperaation jälkeen – kun moottori oli jo käynnissä ja kauden viimeinen retki Pinxinmäkeen alkamassa – Aimo lipsahti laiturilta matalaan rantaveteen ja uitti komeasti sekä kengät että sortsien lahkeet. Matka pääsi siis alkamaan lainatuissa Crockseissa, tennareita ja housuja tuulessa kuivatellessa…

 

Lopulta päästiin Pinxinmäkeen nautiskelemaan vielä kerran paikan loistavista eväistä ja mieltä ja kehoa lämmittävistä rommitoteista. Ravintolassa oli tuolloin myös livemusiikkia eri paikallisten kokoonpanojen esittämänä.

Kesken ruokailun ja leppoisan tunnelman ravintolan terassilta havaittiin venepalo keskellä väylää, aivan läheisen Suopellon laiturin kohdalla. Palo roihahti hetkessä ilmiliekkeihin ja korkea savupatsas kohosi taivaalle. Hätänumeroon soitettiin kaiketi useammastakin matkapuhelimesta ja pelastushenkilöstöä alkoi saapua paikalle. Kun jonkin ajan päästä jatkoimme itse matkaa ja ohitimme onnettomuuspaikan, näimme useita henkilöitä Suopellon laiturilla viltteihin ja pyyhkeisiin kääriytyneinä – veneestä sen sijaan ei ollut jäljellä enää kuin hiiltynyt kasa rannalla. Ilmeisesti onni oli ollut mukana matkassa ja henkilövahingoilta oli säästytty.

Hieman koleasta säästä ja syksyn ensimmäisestä kunnon flunssasta johtuen 24 tunnin syysristeily Bruuverilla jäi haaveeksi ja yöksi palattiin mökkimaisemiin.

Vesi oli laskenut Päijänteessä niin matalalle, että kulkeminen kotilaituriin vievällä kapealla väylällä oli jo lähes mahdotonta. Tästä syystä päätettiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen nostaa Bruuveri trailerilleen jo nyt, ennen kuin edelleen laskusuunnassa oleva Päijänteen pinta jättäisi paatin mottiin kotilaituriin.

Vene jätettäisiin ensimmäistä kertaa talvehtimaan mökkitontille: näin vältettäisiin edestakaiset pitkät automatkat veneen kanssa (ja aina hieman epävarmasti toimivien trailerivalojen aiheuttamat sydämentykytykset). Bruuveri kulki Vaimon epäilyksistä huolimatta ketterästi kapeaa mökkitietä pitkin tulevalle talvehtimispaikalleen vanhalle tienpohjalle.


(8.9.-10.9.2017)
Keski-Suomi kutsui Bruuverin miehistöä uudestaan heti seuraavana viikonloppuna, kun veneen talviteloille laitto täytyi saattaa loppuun. Tällä kertaa päädyttiin itse tehdyn kehikko-pressurakennelman sijasta hankkimaan valmis pressukatos, jonka alla vene saisi viettää talvikuukaudet.

Rakentaminen sujui sutjakasti ja paketti saatiin lauantain aikana valmiiksi. (Myöhemmin syksyllä lisättiin ”kärsän” päälle vielä yksi pressu estämään lumen tuiskuaminen katoksen sisälle.)

Syksyn ja alkutalven myöhemmät mökkivisiitit osoittivat, että kattopressun alle tueksi viritetyt kireät köydet eivät riittäneet tukemaan kangasta painavan lehti- ja lumimassan alla, vaan lisäksi vaadittiin puurimoja. Nähtäväksi jää, miten rakennelma kestää koko talven tuiskut ja tuulet.

Kausi tarjosi jälleen vaihtelevista ja välillä hieman haastavistakin sääolosuhteista huolimatta – tai juuri niistä johtuen – hauskoja kokemuksia ja retkimuistoja! Veneiltyjä kilometrejä (kyllä, vielä toistaiseksi kilometrejä…) tuli mittariin komiat yli 700 – tosin öitä Bruuverissa tuli vietettyä vain 12, eli huomattavasti vähemmän kuin edellisen kauden 21 yötä.

Ensi kesänä Bruuverin miehistöön kuuluu Aimon lisäksi myös toinen laivuritutkinnon suorittanut: syksy vierähti Vaimolla saaristolaivuriopintojen parissa ja tentti meni läpi kiitettävällä arvosanalla.

Uutta kautta – ja venemessuja – odotellessa… ⚓

Vaimo

Päijänne – määränpää tuntematon!

Pienistä vastoinkäymisistä – toisin sanoen Aimon puolitoista vuorokautta  kestäneestä rajusta vatsataudista – huolimatta pääsimme vihdoin vesille!

Bruuveriin saatiin jälleen kerran mahdutettua uskomaton määrä tavaraa aina vesikanistereista retkituoleihin ja kumiveneestä (”Rotterdam”) kannettavaan retkipöytään. Vaatetta on joka kelille, joten tälläkään kertaa emme tunne käsitettä huono sää.

Legendaaristen ysärikarttojen ja iPadilla raksuttavan navigointiohjelman lisäksi mukana kulkee tänä kesänä myös uusin karttapainos, johon vanhat reitit ja tutut paikat nyt merkkaillaan.

Vene kulkee ja aurinko paistaa! Ei paha!